Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Inari- ja Tenojoella käytetyt hyväksi koetellut perhot antavat lohta vuodesta toiseen ja niitä oppii pakostakin käyttämään perhoille sopivilla keleillä. Joka kesä syntyy ns. yhden kesän perhoja, joita perhomiehet sitovat tulevaa varten talvikautena - kuinka usein sattuukaan, ettei niillä seuraavana kesänä tee mitään. Muutamista näistä tulee kuitenkin kestäviä "klassikkoja" joita joutuu rasiassaan kuljettamaan.
______________________________________________________________________________________________________________________________

Pula

Sitoja: Mikko Malin

Koukku:

#2 double Wilson

Lanka:

valkoinen vyöhön saakka ja muuten musta

Perä:

ohut soikea hopea, oranssi villa(ohut)

Pyrstö:

crest

Vyö:

musta villa

Kierre:

ohut soikea hopea eturungolla

Runko:

1/3 soikea hopea kierrettynä vieri viereen, 2/3 violetti silkki

Kurkkuhäkilä:

turkoosin sininen kukko puoleen pyrstöön

Siipi:

alla violetti orava puoleen pyrstöön, päällä sininen orava pyrstön kärkeen

Sarvet:

sähkönsininen kimalle

Sivut:

tarhattu viidakkokukko

Pää:

musta

Kommentti:

Perho näki päivänvalon 1996 heinäkuun loppupuolella Alakönkään särkillä. Olin ystäväni Niko Rokan kanssa toteuttamassa kesän lohireissua. Perho on Nikon oivallus. Niko sai 20. pvä Pulalla yhden kassikarkulaisen, jonka jälkeen perho unohtui viikoksi. Alkuviikon kohtuullisen hiljaisen kalantulon seurauksena Pula löysi itsensä jälleen siimanjatkoksi. Kaverin titin ja usen karkuutuksen jälkeen minulla oli kiire sitomaan samanlainen. Yllätys yllältys, minulla ei ollut kaikkia tarvittavia materiaaleista, joten jouduimme purkamaan Nikon muista perhoista osan tarvittavista materiaaleista - tuloksena sainkin sidottua Pulaksi ristityn perhon. Loppuviikko olikin yhtä juhlaa, tapahtumia riitti ja jokunen ylöskin saakka.

© Asko Jaakola

Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Sulje ikkuna