Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Tällä sivulla voit lukea Inari- ja Tenojoen kalastuskauden tapahtumista "reaaliajassa" - päiväkirjamuotoiset juttut kertovat eri kalastuspaikoista, vesitilanteesta, kelvollisista perhoista ja päätelmistä lohen liikkeistä joissa.
_____________________________________________________________________________________________________________________________

Turku 17.9.2012


Aamulla meinas kähvet mennä jälleen väärään kurkkuun! Mitä hittoa...taas ovat Metsähallitus ja RKTL:n tutkijat keksineet oivallisen rahareiän!

Ruvetaan siirtämään Iijoen lohia ylävirtaan kutemaan? Kirjoittelin asiasta johonkin suuntaan, mutta ei mitään vaikutusta? Tämän YLISIIRTOVITSI kokeiltiin jo 60- luvulla, kun Iijokeen nousi kelvollista, luonnon lajittelemaa, lohisukunsa parasta periyttäjää, aivan oikeaa Iijoen lohta.
Pahkakosken voimalaitoksella oli kaksi virtaavan veden allasta lohien välisäilytystä varten. Aluksi altaita ei ollut katettu, jolloin lohia  katosi käsittämättömästi taivaan tuuliin, mutta sittemmin altaat varustettiin lujalla verkolla ja lohien katoamiseksi tarvittiinkin altaan luukkujen lukkoihin sopiva avain. Tämä ei ole urbaanilegendaan eikä RKTL:n tutkimusraportti - olen omin silmin tapahtumaa seurannut ja parina kesänä onkinut valtiolle smolttejakin voimalaitoksen yläaltaasta. Onkiminen loppui siihen, kun valtion kalastajat näkivät tekniikan, siihen ehtyi onkijan rahantulokin. Sitä en kuitenkaan tiedä, miten noiden smolttien esiintyminen sitten  jatkui tai miten se olisi voinutkaan jatkua - ainakaan luonnonkutuisten smolttien osalta. Lieneekö nuo 60-luvun lopun smoltit olleet peräisin ajalta ennen Pahkakoskea?

No, tämä on historiaa eikä tällä ole merkitystä tämän päivän ongelmaan.
Pohjolan Voimasta ainakin pitäisi tällainen historiatieto pitäisi löytyä, jos tätä tietoa ei olekaan RKTL:ssä.

Miten kävi näille ylisiirretyille lohilla. Havaintojeni mukaan enimmäkseen kuolivat, ensisijaisesti käsittelyssä tarttuneisiin sienitauteihin ja pienemmässä määriin rantojen kalastajien  kynsiin. Suurin ongelma taisi olla se, että lohta ei osattu käsitellä riittävän hygieenisesti ja hellävaraisesti. Kun sitä kossina harrastettiin joella kaikenlaista, niin ikää taisi olla vaille kymmenen, kun lipposin ensimmäisen lohen ylisiirrettäväksi välialtaaseen.
Tässäkin veikkaan havaspyynnin veloittameen suurimman osan ylisiirretyistä lohista - tulon siirtoahan se tämäkin. Oulun ravintolan tarjosivat punaista kalaa sitten loppukäyttäjilleen.

RKTL:n suunnitelmat ovat tuoreita - onko riittävästi pohdittu 60-luvun ylisiirtohankkeen ongelmia?
Ainoa ajatus, jota voi kannattaa, on Iijoen voimalaitoitosten väliaikaisten rakennuslupien täydentäminen vaatimuksella rakennettavista lohiportaista.
Tuli katseltua kaaviot voimalaitosten kalaportaista, ne näyttävät mielenkiintoisilta, mutta mistä sitten niiden rakentaminen kiikastaa?

Jos yli siirretty lohi innostuisi kutemaan, mistä löytyisi sopivat parit ja jos sitten akti jollain tapaa onnistuisikin, niin miten käy smolttien? Ainoa tie jokea alas kulkee voimalaitosten turbiinien kautta ja siinä on lohen poijalle haastetta. Toinen tie kulkee vanhojen jokiuomien kautta läpi tulvaluukkujen, tämä saattaisi olla se parempi tie vapauteen...

Millaista jälkeläistä tuottanee lohi, jonka luonnolliset vaatimukset on hukattu enimmäkseen kasvatuslaitoksen otollisissa olosuhteissa, milloin laadukas perimä menetetään?

Olen päässyt seuraamaan Oulujokea Merikosken voimalaitoksen seuduilla, mutta miten toimii nykyinen lohiporras kaikkien kokeiltujen hissien jälkeen?

Onnea projektiin, mutta muistakaa, ellei tulokset tue vieläkään ylisiirtoa, niin käydään kalaportaiden kimppuun unohtamatta Oulujoenkaan rakennettuja voimalaitoksia samalta  velvoitteelta....

Lohi nostetaan Iijokeen...

Vaelluskalat palaavat Iijokeen...

Lohien ylisiirtoa koskevat suunnitelmat...



© Asko Jaakola 2012


Sulje ikkuna