Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Tällä sivulla voit lukea Inari- ja Tenojoen kalastuskauden tapahtumista "reaaliajassa" - päiväkirjamuotoiset juttut kertovat eri kalastuspaikoista, vesitilanteesta, kelvollisista perhoista ja päätelmistä lohen liikkeistä joissa.
_____________________________________________________________________________________________________________________________

Pienafakta 25.7.2012


Ohoh! Aamuherätyksen tarjosi Ellappi ja heidän projektipäällikkönsä. Huomisen herätyksen sitten tarjoaa kyseisen firman asentaja, joka tulee korjaamaan mittariasennuksen jälkiä. Elän toivossa, että sähkökeskus saadaan lukittua.
Ei sen puoleen, tarjolle on tulossa nettiin palvelu, josta voi seurata energian kulutusta selaimen kautta etäluentana - mikäli energiaa rupeaa kulumaan oudosti, saakin sitten rajavartiosto käydä ottamassa paikan päällä lukemat ylös.

Kuva ei liity edelliseen transaktioon, pistin piruuttani vastarannan kalastajien innoittamana mallin kauden pinturista.

Tämä perho sen sijaan liittyy. Koitin kaivella muistin lokeroita, mutta eipä löytynyt nimeä tälle mallille. Jos jollakulla nimi muljahtaa mieleen, olisin kiitollinen - vaikkapa sähköpostitse.

Sidos on yksinkertainen tai sitten löytänyt yksinkertaisuuden vasta penkissä:
Hela: pyöreä hopea
Pyrstö: crest
Kierre: soikea hopea
Runko: takaosa, 2/3 osaa keltainen silkki, etuosa 1/3 osaa punainen silkki
Kaulushäkilä: ruskea kukko
Siipi: keltainen orava
Pää: Musta

Taitaa se varsinainen vitsi löytyä siitä, että "kölikoukku" on katkaistu pois, jolloin perhon jäljelle jääneet kaksi koukkua saavat aikaan voimakasta leijailua virrassa ja titit hulluiksi. Eipä ole tullut aikoihin tätä tekniikkaa hyödynnettyä.

Suomalaiset hurraavat vastarannalla - saaliina normaali verkkojen ja patojen seuloma eurotitti. Kalastusmuotona yksikätinen "urheilukalastus".

Tänään on sitten Jaakko nakannut kylymän kiven vesistöihin. Inarijoen rannan epätieteellinen yhdistys seuraa huvittuneena vuodesta toiseen Etelä-Suomen vastaavan joukon pyhiinvalelluksia Kolera-altaan reunalle. Onhan siinä joutomiehille mukavaa hommaa, johon ei näillä leveyspiireillä löydy vapaaehtoisia.
Vettä testatessani huomasin sen olevan kylymää ennen Jaskan päivää ja on sitä siitä edelleenkin. Uiminen kuitenkin vaikeutuu jääpeitteen muodostuessa tuossa syyskuulla.



© Asko Jaakola 2012


Sulje ikkuna