Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Tällä sivulla voit lukea Inari- ja Tenojoen kalastuskauden tapahtumista "reaaliajassa" - päiväkirjamuotoiset juttut kertovat eri kalastuspaikoista, vesitilanteesta, kelvollisista perhoista ja päätelmistä lohen liikkeistä joissa.
_____________________________________________________________________________________________________________________________

Kuolnajoki 17.7.2011


Aamulla kävi vanhoja tuttuja aamukahvilla, olivat ajaneet koko yön ja kahvi olikin jo paikallaan. Seurattiin sopulin elämää varaston alla, yritin päästä kuvaamaankin sankaria, mutta arka elukka pököisi piiloon varaston alle ja kuva jäi ottamatta.
Kyllähän tuota autoilua on tullut  - tarpeeksi, selkä jumittaa vieläkin.

Eilinen päivä oli lämpöinen ja aurinkoinen - toivo kalastuksesta heräsi. Toinen lupa kehiin ja lähialueiden kimppuun. Ei tulosta. Jullakoskessa ja Haukikalliolla miehitys, tulos näytti jäävän pyöreeksi. Harjukset säikäyttivät muutaman kerran.

Päätös tämän päivän kalastamisesta syntyi - kauas ylävirtaan, sinne missä lohtakin jo hapottaa ja vauhti alkaa hiljentyä. Toisaalta ne valtavat lohiparvet, joista kulmilla huhutaan taitavat saada aikaisempia vuosia vastaavan paikkansapitävyyden. Hevosmiesten uutistoimisto lienee asialla.

Savotta jatkui Kojamoväylässä Kuolnasuvannon alapuolella. Ja löytyihän se lohikin, mutta niin pani äkki ja virtaamattomassa vedessä aikansa pyörähdeltyään lohi vapautti perhon ja meni menojaan. Ainoa tolkku joka hommasta jäi, oli oikea perhovalinta, mutta väärässä koukussa. Alasilmäinen Looppi #8. Perho oli Mar Lodgen mukaelma, jossa keskipisteen olin käyttänyt hailakkaa sinivihreää, kuin oli kelikin. Perhoa toklasi vielä puolikiloinen harjus ja meritaimen, jonka kitusista perhoa onkiessani ilman suonipihtejä jouduin toteamaan, ettei meritaimenella ole puutosta hampaista. Niin, valitettavasti lohen hampaita en päässyt vertaamaan, mutta tämähän on jo niin kuin suomalaisten jalakapallo, melekeen maali, melekeen voitettiin. Kiitos Inarille kuitenkin kokemuksesta ja että palautit maan tasalle - edellisestä karkuutuksesta onkin jo useita vuosia.

Kun palailin takaisin Karigasniemelle, saattoi todeta kalamiesten harvalukuisen joukon hajaantuneen aika tasaisesti pitkin jokivartta, muutamia oli varmaan Matinkönkäällä saakka, niitä kuulumisia joutunee odottamaan, koska ylävirralla ei juuri kotimaisille operaattoreille viritetyt kännykät pelaa.


© Asko Jaakola 2011


Sulje ikkuna