Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Tällä sivulla voit lukea Inari- ja Tenojoen kalastuskauden tapahtumista "reaaliajassa" - päiväkirjamuotoiset juttut kertovat eri kalastuspaikoista, vesitilanteesta, kelvollisista perhoista ja päätelmistä lohen liikkeistä joissa.
____________________________________________________________________________________________________________________________

Karigasniemi 13.4.2011


Tästä alkaa kauden lohen kalastus. Olen vuosien varrella käyttänyt näitä Torvikosken kuvia kuvaamaan vesitilannetta. En tiedä saako niiden perusteella kukaan käsitystä vesitilanteesta ja mitä sillä oikeastaan on väliä. Harvoin ovat Teno- ja Inarijoki veden osalta pettäneet, aina sitä on ollut kalastukseen ihan sopivasti - sopivasti ja erityisen sopivasti. Erityisen sopiva vesitilanne on silloin, kun mökiltä voi aloittaa kalastuksen, sadan metrin lasku ja loppua kohden paranee.
 
Tarkkaavainen katsoja huomaa heti, että kuvassa ovat varsinaissuomalaiset Torvikoskessa. Vettä piisaa ja lohta. Suomen puoleisesta leirirannasta oli joku tartuttanut noin 80 senttisen.
 
Aamukahvijutustelu loi ajatukset Kreikan kriisiin, tuli mieleen, että paikallisin voimin on syntynyt Karigasniemen kriisi. Vielä kymmenen vuotta sitten paikka kuhisi perhokalastajia, mutta nyt ne voi laskeskella yhjden käden sormin, nyt kuuminpana aikana voi joutui vaivaamaan toisenkin käden sormia.

Eilen pohjoiseen ajellessa kuuntelin radiosta juttua matkailuautokauppiaiden ongelmista, joita ennustetaan suunniteltujen veronkorotusten myötä. Toinen kauppias kiteytti kustannusloukun osuvasti: "Jos myydään vaikka maitoa hintaa euron purkki, kauppa käy, mutta jos maitoon kohdistuva vero nousee niin, että kauppiaan tulisi saada purkista kaksi euroa yltääkseen samaan tulokseen, käy niin kuin Karigasniemellä - ostaja äänestää jaloillaan.
Karigasniemen matkailussa ongelma ei johdu verotuksesta, vaan juuri siitä, että taantuvien markkinoiden muutokseen reagoidaan korottamalla hintoja. Kymmenisen vuotta sitten homma pelasi toisella periaatteella, ostajia piisasi ja käsittääkseni useimmat olivat tyytyväisiä. Pitäisikin ehkä ajatella samaan tyyliin kuin ylivieskalainen kauppias tekee - hän myy suurin piirtein kaikkina vuoden aikoina Suomen halvinta bensaa, tietenkin houkutuksena, koska bensanostajat eivät äänestä jaloillaan vaan poikkeavat kaupoille ostamaan muutakin tarpeellista ja tarpeetonta.

Voihan tämä tietenkin johtua myös siitä, ettei aikaisemmin osattu laskea myyntikatetta oikein, mutta kustannusten nousu on ollut euron myötä niin kiihkeää, että siihen sisältynee muitakin laskuvirheitä. Onneksi on vielä nämä norjalaiset, joille on se ja sama mistä piika pissaa...

Odottelemme Karigasniemelle kolmatta polttoaineenjakelupistettä, toivottavasti se johtaa hintakilpailuun periaatteella: se, joka myy halvimmalla - myy eniten. Ja kumma kyllä siitäkin syntyy katetta. Hintakilpailu on sinänsä jo nyt suorastaan repivä - naapurin 1,72 euron bensaa myydään kotimaisen johtavalla öljy-yhtiön pumpusta hintaa 1,70 euroa.  Missään muualla en ole huomannut tällaista hinnoittelua - johtava kotimainen onkin halvin jakelija.

No mitä tässä turhia, lupa taskuun ja illasta rantaan - sauna lämpiää jo, eihän kalastamaan voi mennä etelän lannassa.

Pitäisi jonkun asiaan perehtyneen kysyä Urpilaiselta, olisko Kreikassa lohi- tai taimenjokia - kahdessatoista tunnissa kerkiää aika kauas.



© Asko Jaakola 2011


Sulje ikkuna