Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Tällä sivulla voit lukea Inari- ja Tenojoen kalastuskauden tapahtumista "reaaliajassa" - päiväkirjamuotoiset juttut kertovat eri kalastuspaikoista, vesitilanteesta, kelvollisista perhoista ja päätelmistä lohen liikkeistä joissa.
_____________________________________________________________________________________________________________________________

Kuolnajoki 17.7.2010


Puolalaiset ovat takaisin maisemissa. Sammalnivaan on ilmestynyt kookas teltta, joka kätkee sisuksiinsa jo vuosia Inarijokea ja Tenoa kolunneet kalastajat. Kävivät mökillä morjestamassa, Haukikallio oli tarjonnut titin ja aikaisempaa saldoa oli kolmipuolikas Inarijoen jalka ja pari tittiä. Kyllä Black Butler pitää lohesta huolen.

Puolan pojat jatkoivat kalastamista Kuolnajoen rännin alapäässä ja oma vahvistettu osastomme miehitti rännin. Yksi titti oli Torssosen Keijolla kiinni, mutta töskäsin sen onnistuneesti harrihaavin kanssa - tämä töskääminen ei ollut mitenkään ainutlaatuista. Olemme Keijon kanssa jutelleet usein siitä, mitä ns. haavimies välineineen kykenee tekemään, käytännössähän vapamiehen pitää kala uittaa haavipussiin saakka, sillä virrassa ei haavilla äkkiliikkeitä tehdä. No, saatiin sentään todistettavasti näyte Keijon kalamiestaidoista. Liisan perhokalastustaitojen hankkiminen etenee hieman vaiheittain, heittotaito on edelleen korkeintaan kohtuullinen, mutta saalistaminen onnistuu jo hyvin, kolme kalaa kiinni rännissä, mutta ei vielä yhtään rannalle saakka. Tämä on toki ymmärrettävää, koska saaliin rantauttaminen on viime vuotisen käytännön kokemuksen varassa. Onkin edettävä askel kerrallaan ja samalla muistaa, että joskus eräänlaista "kovapäisyyttäkin" aina esiintyy.

Varsinaisella Kuolnajokisuulla päivysti paikallinen montun valtias - neljä kertaa se väläytteli kylkeään hermostuneena, mutta kalastajilla ei sinni piisannut valtiaan erehdyttämisessä. Joku toinen kerta sitten...



© Asko Jaakola 2010


Sulje ikkuna