Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Tällä sivulla voit lukea Inari- ja Tenojoen kalastuskauden tapahtumista "reaaliajassa" - päiväkirjamuotoiset juttut kertovat eri kalastuspaikoista, vesitilanteesta, kelvollisista perhoista ja päätelmistä lohen liikkeistä joissa.
_____________________________________________________________________________________________________________________________

Karigasniemi 28.6.2009

Vihdoinkin perillä, ajomatka sujui mukavasti eikä teillä ollut ruuhkaa.
Ainoa merkille pantava uudistus oli se, että Kaamasen ja Karigasniemen väliselle "moottoritielle" oli asetettu 80 km/h rajoitus. Tämä nopeusrajoitus ei haittaa, jos Kaamaseen asti on malttanut, niin menee tuo loppu hieman rauhallisemmin. Ei tänne niin hirveä kiire ole ja tuntuu turvallisemmalta kohdata mäennyppylän takaa keskitietä törmäävä norjalainen autoilija - jääpähän siinä enemmän aikaa väistöliikkeille. Selvästi on havaittavissa se, että tarkoituksena heillä on pysyä ojien välissä, kun Suomessa joutuu keskittymään myös tien keskiviivan havainnointiin.  Karigasniemen tie on sen verran kapea, ettei standardin levyistä keskiviivaa ole tielle mahtunut. Onpahan onneksi laitaviivat ennen ojia.
Tulee mieleen juttu vanhan ykköstien kameratolpista, joita oli kuulemma asetettu vain Turusta Helsingin suuntaan ja kun joku ihmetteli, miten toinen suunta oli vallan unohdettu? "Kelläs nyt Turkuun kiire olis" - kuului vastaus.
Jotenkin samalla tavalla voi ajatella tuota Kaamasen pätkääkin ja matalaa nopeusrajoitusta, mutta jotain outoa siinä kuitenkin on. Kunnanhallitus on ottanut kantaa nopeusrajoitukseen. Tiettävästi tiehallinnolle on esitetty, että nopeusrajoitus ei koskisikaan Tenojoen vesistöalueella vakituisesti asuvia henkilöitä  - olisi paremmin linjassa kalastussäännön kanssa.
Linjauksesta saattaa kuitenkin olla seurauksena sama kuin etelässä - kelläs Utsjoelle kiirus voisi olla? Jätän kunnanhallituksen etsimään vastausta.

Eilen tuli tietoja vanhoilta kalakavereiltä tietoja saaliista, joka oli ollut kohtuullinen tälle kesälle vaikka sakilla olivat pyytäneetkin - mutta kaikki olivat kuitenkin kalaa saaneet. Ainoa kauneusvirhe, josta voi arvostella on se, että rannalta kalastaminen on miehiltä jäänyt. Onko tilalle tullut se saaliin himo ja pullistelu ja unohtunut tasavertainen taistelu lohen kanssa.

Kalastaja Kettuselle tiedoksi, että kevään kuntoharjoittelu on mennyt nappiin ja keskitytty on erityisesti sauvan kanssa harjoitteluun. Dalvadaksen laskusuora taitaa mennä tarvittaessa kahdella heitolla ja alle kolomen minuutin. Ehtineekö siinä marssissa lohi perhoon puraista. Jotta kovassa kunnossa ollaan. Tukankin ajoin pois, ettei se aiheuta turhia virtauksia ja haittaa heittoa turhanpäiten. Toisena etuna olen havainnut sen, että varsinkin näin helteisen kesän aikana hiki virtaa esteettä eikä jää hiuksiin haisemaan, taitaapa hattukin pysyä paremmin päässä pienen sängen pidättelemänä..

Lehtimiehet tai tarkemmin lehtihenkilöt pyysivät tapaamisen yhteydessä Vuotsossa mitä ilmeisimmin kehumaan heidän tekemäänsä polttopuupinoa, jollainen oli torstaina ilmestynyt mökin etu- ja takaseinää koristamaan. Pinojen piti oleman viivasuoria ja jos joitain pitempiä klapinnokkia näkyisi pinosta, niin kyseessä on tarkoituksella pinon siteiksi jätetyistä pidemmistä klapeista. Lukija varmaan ymmärtää, miksi heidän pyytämäänsä kuvaa ei nyt kuitenkaan tälle sivulle laiteta. Poltellaan vain klapit hissun kissun pois. Mutta valitettavasti pino näyttää olevan vieläkin pystyssä - odotetaan rauhassa aamua ja jos sattuu yöllä tuulemaan....

Illalla istuin hiljaisuudessa, kirjoittelin, niin akkunaan ilmestyi valkeatukkaisen miehen hahmo. Mietin siinä, joko entinen omistaja on ruvennut kummittelemaan. Mutta sitten haamu rupesi puhumaan englantia, johon harvemmin suomalainen haamu ryhtyy, niin silloin loksahti. Hitto, puolalaisiahan nämä olivat ja viimein vuosien aie tapaamisesta toteutui. Sauna lämpiämään ja Mr. T joukkoineen lauteille. Pääsivät polakit tutuksi suomalaisen "märän" saunan kanssa. Wet Sauna eli vapaasti käännetty Märkä Sauna tulee siitä, että heidän ihmetykseksi kiukaalle viskattiin vettä ja se taas aiheutti ihon kostumista ja kuumuutta kylpijöissä. Tiedustelivat siinä löylyn seassa, jotta löytyykö Suomesta kuivia saunoja lainkaan. Vastasin, jotta tämäkin sauna muuttuu kuivaksi, mutta valitettavasti taaskin on lämmitys jäänyt hieman kesken, löylymittarissa ei ole kuin satakunta astetta. Jos pannaan vielä lämmittäen lisää saadaa sellaiset löylyt, jotta silimät kuivaa päähän. Silloin on kyseessä suomalainen kuiva sauna kuivahkoine löylyineen. Suomalainen kuiva sauna päätettiin jättää tällä erää kokeilematta. Myös puolalaiseen aamiaiseen palataan myös tuonnempana.

Mukava piristys tuollainen ulukomaalaisvierailu yksinäisellä miehelle, onneksi yksinäisyys on tilapäistä. Mielitietty hoitaa etelässä amman tehtäviä ja niistä vapauduttuaan tulee myöhemmin ilokseni - silloin kaipuu muuttunee yhteiseksi riemuksi.   
Torvikoski 28.6.2009

© Asko Jaakola 2009

Sulje ikkuna