Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Tällä sivulla voit lukea Inari- ja Tenojoen kalastuskauden tapahtumista "reaaliajassa" - päiväkirjamuotoiset juttut kertovat eri kalastuspaikoista, vesitilanteesta, kelvollisista perhoista ja päätelmistä lohen liikkeistä joissa.
_____________________________________________________________________________________________________________________________

Paskoniemi 30.6.2008

Inarijoki muuttaa muotoaan nopeasti, juuri sen vuoksi kalastuksesta tuleekin vaihtelevaa. Mielenkiintoista, se onkin toinen juttu. Torpan Raimon kala on virittänyt paikalliset soututuulelle - ihmettelen vain heidän tekniikkaansa. Kuvan soutaja ajoi veneellä Paskomutkan perhokalastettavaksi ajatellun reunuksen ensi töikseen, syötti vieheet veteen ja soutu saman sata metriä alaspäin. Ihmettelin typeryyttään, mutta ilmeisesti hän ei halunnut saalista ja varmisti ettemme mekään tuntisi sitä ihanuutta. Tällä irtosi taivasosuus - lantalaisten kusettamisella. Näitä samoja kyttyräniskaisia on soutuveneet täynnään. Saispa joskus nostaa tapin irti.
Kuvan viesti ei taida aivan selvitä - siinä missä vielä eilen lohi tärppäsi, ei tänään virta perhoa vie. Veden laskiessa täytyy olla ajan hermolla ja hankkiutua uusiin paikkoihin. Ei parene takertua paikkaan, josta vielä eilen joku kalan nappasi.
Tosiasia on, kuten tutkijatkin ovat toteen näyttäneet. Inarijoen poikastuotanto on romahtanut - ei enää tirrauta smoltti ottiperhoon. Ja jos joku typeryyttään ajattelee, ettei ole kiinnostunut mistään lohenpoikasista, vaan isoista ja komeista kojamoista ja mahtavista mätimammoista. Mutta kun ei ole näitä, ei ole poikastuotantoa. Tosiasia, jotka pitää ottaa huomioon, kun arvioidaan valtakunnan päättäjien roolian valtiosopimuksen toteutuksessa. Tässä saa jo tekemättömyys loppua. RKTL, valtakunnan lohitutkijoiden geeniperimän säilytyspaikkana saisi saada hieman virtaa. Eikä enään tulevan vuoden tutkimus- ja toimintamäärärahojen turvaamista. Pitäs tutkijoidenkin ruveta tekemään tuloksellista työtä - kertoa niistä toimista mitä Tenojoen vesistöalueen lohikannan turvaamiseksi ja kasvattamiseksi pitää tehdä. Kukapa se sitten osaa tehdä johtopäätöksiä, luettu oppi ei anna toimia tulevaisuuteen, sen parissa ollaan varmoja, joka on jo eletty. Sanoisin, että määrätyllä tavalla sissäänlämpiävää hommaa, ministeriö ja Rktl. Höpötyksen pitäisi jo loppua.

© Asko Jaakola 2008

Sulje ikkuna