Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Tällä sivulla voit lukea Inari- ja Tenojoen kalastuskauden tapahtumista "reaaliajassa" - päiväkirjamuotoiset juttut kertovat eri kalastuspaikoista, vesitilanteesta, kelvollisista perhoista ja päätelmistä lohen liikkeistä joissa.
_____________________________________________________________________________________________________________________________

Haukisuvanto 1.7.2008

Siinä sitten on - Inari- ja Tenojoen tulevaisuus. Tapettuna ja rannalla.
Tässä tietoa RKTL:n tutkijoille - on kerrankin tehty KÄYTÄNNÖN TYÖTÄ lohikannan hyväksi. Turvattu tuhansien lohien sielun matka mätipussista ruokapöytää tai kudun uuvuttamaan kuolemaan kaikkensa antaneena tulevien puolesta. Syntyykö sama tutkijalta. Sanosin, jotta haukijahtiin koko sakki muutamaksi vuodeksi niin paremman saisimme vastineen rahalle.

Mutta tästä sitä noustaan, äijästä puristettiin vielä punkki hartiasta, jotta ei rupea pakottamaan. Eipä tainnut olla paikallisia, eppäilen. Piti tutkia nettiä esiintymisselvitys mielessä ja se tuli todistettua, että etelästä on tullut kuten tuojansakin. Ei tartu edes paikallisiin ja jos tarttuis, tulisko tuosta paljoa haittaa.

Mietittiin samaan syssyyn mujistakin punkkeja ja vielä hirvikärpäsiä. Pohdittiin on tuolta Venäjältä tullut mittään hyvvää, kaveri ehotti rusakkoa, mutta ei mennmyt läpi. Hirviäkin on kasvatettu niin hirveästi, että net ovat täälläkin kohta maan vaivana. Hirvet, supikoirat ja vaikkapa villisiat olis pitänyt aikoja sitten pistää riittävissä määrin pataan, jotta näiden luonnollinen esiintymisalue olisi saatu rajattua. Välittämättä narinoista, jotta täällä Lapissa ei ole hirviä. Eipä niitä ollut Iissäkään viisi vuosikymmentä  sitten. Tästä ei muuten voi syyttää EU:ta, josko monesta muusta voi. Tai sitten ihtiä. Tai jottain agraaripuoluvetta.

Lähipäivälle on varattu tutustuminen ruokalapalvelujen laatuun, määrään ja erityisesti hintaan. Paikallinen palvelu kukoistaa - periaate taitaa olla, että jos ruokailijat vähenee, niin hinnat nousee vastaavasti. Tai syytettäiskö tästä tasapuolisuuden nimessä toista rajanaapuria, tuota mölyävien norjalaisten joukkoa, joiden sosiaaliset edut ovat aivan maailman huippua. Heillä näyttää olevan periaate se, että sama mitä maksaa, kun saa mölistä. Terveisiä vaan Lenitalle.
Muistojen sopukoista pyörähti aamupalan hinta silloin ammoisena aikana, kun euro saatiin tuupattua markan sijaan. NELJÄ EUROA. Tänään tämä lysti tekee KAHDEKSAN JA PUOLI EUROA ( 8,50 €). Hinta on kuuden vuoden aikana noussut yli 100 prossenttia (112,5%). Katotaanpa kuka se tekee ruokailun edullisemmin. No, tietenkin turisti itte, siinä ei pärjää kuin kolme kookauppaa ja jätelaitos, jos ei kukin lihaksi haudo.

© Asko Jaakola 2008

Sulje ikkuna