Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Tällä sivulla voit lukea Inari- ja Tenojoen kalastuskauden tapahtumista "reaaliajassa" - päiväkirjamuotoiset juttut kertovat eri kalastuspaikoista, vesitilanteesta, kelvollisista perhoista ja päätelmistä lohen liikkeistä joissa.
_____________________________________________________________________________________________________________________________

Pienafakta  18.7.2007

Seuraavan kerran ajellaan automobiililla syyskuun 12. Näin oli komisario asian harkinnut. Siinä sitä sitten puhtaan paidan kanssa. Onnistuukohan tuo seisontavakuutus, sillä auto jää puoliväliin Suomea. Pitää syksyllä katsella mitä pirssille kuuluu, taitaa olla pelkät vedet syylärissäkin. Jos joku sattuis toivottamasti tarvitsemaan kelpoa, vähän ajettu ja nopeahkoa amerikkalaisvalmisteista sedanmallista kala-autoa kaksilla uudenveroisilla renkailla, niin pistä viestiä sähköpostiin. Kaikki mainitut emmeet löytyy lepopaikalta valmiina, taitaa vara-avaimetkin olla mukava. Nyt kun tulupatkin on kiristettu, kampe kulukeekin melekeen jalkahiellä.

Joka tapauksessa lohen aiheuttama kutku on päättymässä, raapiminen on onnistunut kalattakin, lima olis saattanut aiheuttaa peräti allergisen reaktion. Se ken siimansa on kireelle saanut olkoon miellissään. Mutta mietittävää pitäisi kuitenkin piisata, saattaa aavistella, että paikkakunnalla on niitäkin, jotka ovat myös mielissään ettei turisti tänäkään vuonna saanut lohta, vaikka omakin pirri on padassa. Mitähän syklit nyt kertovat Atlantinlohen kohtalosta, saamme varmaan lehdistä lukea viisaita lauseita syistä tähän merkittävään lohikesään. Sillä lohi on ollut keskimäärin enemmän kuin lujassa,  symbioosi elossa lohen kanssa on häiriintynyt, sillä muistaakseni kalastuksen pitäisi olla rentouttava ja virkistävä harrastus, eikö niin. Mutta mitä ovat ne mutrukulmat, jotka hiljaisina ja harvalukuisina äheltävät joelle, mites tämä käännetään akkaväen syyksi?

On syntymässä uusi sukupolvi perhokalastajia, vireitä nuoria miehiä, jotka on monessa rasvassa paistettu yrityselämässä, mehtavat nelivetovehkeet alla ja tamineina parasta mitä rahalla saa. Näillä eväillä ja tyylillä "nopeat syövät hitaat" hyökätään jokivarressa - perään jää vain kertakäyttökulttuurin roskat. Nämä poloiset luulee, että täällä jotkut paikalliset greenpiissin patrullit kulkee hitaammin perässä roskapussit käsissä ja keräilee jätteitä. Mitenhän nämä suomalaisten tulevaisuuden toivot saataisiin oikeille urille: Täällä on elettävä sovussa luonnon kanssa ja luonnon antimien - viimeisen perimätietona kulkeneen lie unohtanut myös paikkakunnan väkikin. Lohta ei piisaa iättömiin muualla kuin kaupan kalatiskillä.
Pienen lajitoverin pitäisi pysähtyä miettimään ajan haasteita, vaikka ensi talvena pohtia elämisensä ehtoja - ovatko ne myös harrastuksen osalta kohdallaan. Monella toki on, useammalla ei.

Toivomus näille tulevaisuuden lupauksilla: antakaas elokuussa lohelle rauha, erityisesti mätiä täynnä oleville naaraille, mieluummin lohelle kokonaan, sillä  jos tämän toteutumisella saamme muutaman kunnollisen kutevan suorittamaan tehtävänsä loppuun, on mahdollista tulevaisuudessa nauttia vielä Atlantinlohen noususta Tenoon. Kukaan ei kuole enää Suomessa nälkään vaikka emme tarjoakaan joulupöydässä sitä pakastimessa piloille eltaantunutta itsepyydetty Tenonlohta, joka naapurin tai sukulaismiehen saa vihreäksi kateudesta, kaupan tiskilla kalaa piisaa ja tuorenna.

Toivon oivallista kalastuskauden loppua ja tulevan kesän jälleen tuovan lohen kutsun kuulleita kultivoituneita kalamiehiä ja naisia harrastuksiensa pariin.
Tämä kausi päättyy osaltani tähän.



© Asko Jaakola 2007

Sulje ikkuna