Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Tällä sivulla voit lukea Inari- ja Tenojoen kalastuskauden tapahtumista "reaaliajassa" - päiväkirjamuotoiset juttut kertovat eri kalastuspaikoista, vesitilanteesta, kelvollisista perhoista ja päätelmistä lohen liikkeistä joissa.
_____________________________________________________________________________________________________________________________

Inarijoki  7.7.2007 
Aamu valkeni ehtoon turhien yritysten jäljiltä ikäänkuin kalalta tuoksuvana - taivas pilvessä ja lämpötila kuusi astetta plussalla. Joku muistikuva kertoi, että Haukikallion on kohdallaan aamuvarhaisella, joten liikkeelle heti kuuden jälkeen.
Pilvet lonkoili matalalla, Ailigastakaan ei näkynyt, mutta eipä näkynyt kalaakaan. Paluumatkalla kokeilin muutamaan kertaan kaikkia mahdollisia ottipaikkoja samalla tuloksella.
Taitaa olla typerää tässä yhteydessä puhua perhoista, mutta Villen villapaita on usein mainittu, siitä on tehty kuulemma vihreärunkoinenkin versio, lieneekö sitten sukuakaan alkuperäiselle. Myös Taito Tammelinin Tate on ollut kiinnostuksen kohteena(Perhokalastus 2/2007), lieneekö syynä rungon violetti, jolle tuntuu olleen tänäö kesänä kysyntää.
Mainitut perhot ovat tuossa senkin uhalla, että jostain tulee joku, joka sanoo, että tietoni ovat peräti vääriä, näillä ei ole koskaan kalaa saatu. Eipä taida tulla.

Paljon sitä kuitenkin sattuu ja tapahtuu, torstai-iltana makoilin telekkaria toljottaen siinä horteen partaalla, kun olin kuulevinani auton tulevan pihaan ja sen myötä askelia, mutta ketään en nähnyt. Vajaan tunnin päästä tunnistin taas askelet ja polkaisin perään ja siinähän se oli - tumma farmari pihassa parkissa ja äijä painumassa hyttiin. Pysäytin karkumatkan huudolla ja niinpä äijä osoittautui, kuten hän itseään mainosti: "Olen paikallinen", mitään muuta yhteyttä yksityisen mökin parkkipaikan käyttöön ei sitten löytynytkään, joka sekään ei tällä korkeudellekaan kotomaatamme ei oikeuta pysäköimään toisen pihaan ja kulkemaan pitkin ja poikin asujaisista välittämättä. Kenttätuomio jylläsi ja luin lopullisen porttikiellon äijälle, jonka vahvisti ymmärtäneensä.
Itse olen pitänyt kunnioituksen näiden "paikallisten" pihoilla ja teillä ja ohjannut muitakin tällaiseen kunnioitukseen, mutta vaatimus on ehdottamasti sitten molemmin puolinen - kylässä käy tietenkin tutut ja ne joille syntyy asian tynkää, mutta siinäpä se raja suurinpiirtein mennee.
Kylttejä emme taida laitella, mutta terrieri on jo hommattuna. Terrieri on sellainen, josta pohjanmaanmies totesi, ettei muuten rotua tunne, mutta terrierista hän sen verran tietää, jotta jos se kinttuun käy kiinni niin se ei hevillä irti päästä. Näin on, sukulaismies sen vahvisti, sano tuollaisen terrierin purreen luolakäytävässä kettua kieleen kiinni eikä terrieri päätänyt irti,vaikka se oli vedetty hännästä ulos luolasta - kettu oli tullut mukana.

Jos tuntuu epävarmalta, mitä voi jokamiesoikeuksien perusteella tehdä, niin lukea voi
Ympäristöministeriön julkaisu: Jokamiehen oikeudet
jossa mm. toisen pihamaata ei saa käyttää kulkutienä, tulenteko on kielletty ilman maaomistajan lupaa muutoin kuin pakottavista syistä, roskaaminen on kielletty, moottoriajoneuvoa ei saa käyttää toisen maalla ilman maan omistajan lupaa ja  toisaalta kalastuslain mukaan kalastusta ei saa harjoittaa niin lähellä toisen asuttua rantaa tms, että siitä aiheutuu tarpeetonta haittaa tai häiriötä.

Ensi viikolla syntynee mahdollisuus laajentaa reviiriä alavirran suuntaan, mutta sitä ennen pitänee sitoa  mainittuja perhomalleja särpimen uskossa, niin ja tietenkin harrastaa välissä pienimuotoista perhokalastusta lähialueilla.

PS. Kattelin töllöstä FST:n Komiikkatehdasta, jossa Andre Wickström ihmetteli nykyisiä tuomioita, kannatti kovempia tuomioita, kuten elinikäinen ripuli. Mielenkiintoinen juttu, elinikäinen ripuli vaikkapa ylinopeudesta tai lyhyempikestoinen ummetus.

© Asko Jaakola 2007

Sulje ikkuna