Perhokalastajan Inari- ja Tenojoki

Tällä sivulla voit lukea Inari- ja Tenojoen kalastuskauden tapahtumista "reaaliajassa" - päiväkirjamuotoiset juttut kertovat eri kalastuspaikoista, vesitilanteesta, kelvollisista perhoista ja päätelmistä lohen liikkeistä joissa.
_____________________________________________________________________________________________________________________________

Sparrasulkoski  25.6.2005

Taas yksi niistä päivistä, joina kalastuspaikka tulee valittua väärin. Matkalla alavirtaan oli Nilijokisuulle kertynyt jo sen verran porukkaa, että oma matkamme jatkui, kohteeksi valittiin Sparrasul. Aamupäivä meni vastatuulen kanssa taistellen, iltapäivä pyörivän tuulen kanssa, onneksi kahvi oli kuumaa. Soutajia hommissa tasan yksi. Iltapäivällä tuuli pyörähteli milloin ylävirtaan ja milloin alavirtaan, heittokättä piti vaihtaan joka heitolle. Aamupäivällä Veli-Matilla lohen "imaisu", mutta iltapäivällä peräti titti rantaan - 1,050 kg, itsellä ravisti heti perään niskakuohun päällä, mutta onneksi irtosi kohtuu ravistuksella. Iltaa kohti perhojoukko kasvoi kolmella ja mustalla belgian paimenkoiralla, joka mieluusti olisi avustanut titin rantauttamisessa. Mutta uutinen jälleen, ilta paljasti Nilijokisuun suosion, jokaisella titti saaliina eli yhteensä taitaisi tulla kuusi kappaletta. Sparrasulista päätelleen voisi ehkä arvella, että Nilijokisuulla tulee vielä hiljainenkin päivä - aika pian. Silmiin pistävää on joen autius, paikallisia varsinkaan ei näe vesillä. Turistisoutajat lähes hukassa, perhokalastajien määrä on myös supistunut voimakkaasti. Alakönkäällä on kuitenkin kopastu perholla kookkaitakin kaloja, on 13- ja jopa yli 16-kiloisia. Olen havaitsevinani jonkinlaista huolta matkailuyrittäjien keskuudessa, meneekö kesä munille. Kysymys ja ihmettely lienee aiheellista, ollaan sentään kesän perinteisesti paras kuukausi jo eletty ja tulokset kertovat puolestaan.
Rauhallisestihan asiat on otettava, perhokalastajan pitkäjänteisyydellä ja katsottava ehkä jo tulevaisuuteen. Toimiiko kalastuksen säätely ja kalanhoito aiotulla tavalla, kunhan tutkijat ja kalastuksenhoidosta vastaavat viranomaiset löytäisivät toisensa, puhuisivat samaa kieltä. Onko tutkijoille tullut eräänlainen tohtorikrapula, onko viranomaisilta pallo hukassa - valtiosopimus sanoo, että Tenojoen vesistöalueen lohikanta on maksimoitava ja siihen työhön löytyy kyllä keinoja, kun puututaan oikeisiin asioihin - niitä ei ole vuotuiset höpinät perhokalastajan kahlaamisesta, saaliskiintiöistä, kalastuslupien hinnoista, vapojen määrästä soudussa - nämä on syötetty viranomaisille siinä tarkoituksessa, että viranomaiset menettävät toimintakykynsä pyörittäessa tällaista "toiveidenmyllyä" ja ne oikeat asiat jäävät käsittelemättä. Tutkijat erehtyvät suuressa viisaudessaan lehtienpalstoille tiedoilla, jotka eivät vie lohikantaa oikeaan suuntaa, jutut on usein suunnattu matkaileviin kalastajiin eli turisteihin - onko tämän tausta pelkkää politiikkaa. Ehkäpä meidän turistien on tuotava kortemme kekoon, sopisiko niin, että jätämme vapaaehtoisesti Tenon rauhaan elokuun 10. alkaen, mustien  asentokalojen pyytäminen, joilla elvistellään kaiken maailman "suurin kala" -kilpailuissa  - eivät juurikaan kohenna pyytäjänsä henkistä kapasiteettia, vaan jäävät pelkäksi munanjatkeeksi. Ystävät hyvät, elämme kiinalaisuhkaa potevassa suuruudenhullussa Suomessa - edelleenkin, ennenkuin joku kääriäinen keksii siirtää meidät toisille leveyspiireille, kilpailukyvyn nimissä.
Välttäkää kireitä ilmeitä!

Sparrasulkoski 25.6.2005

© Asko Jaakola 2005

Sulje ikkuna